Lauri ”Lasse” Lepola

Lauri syntyi 23. kesäkuuta 1936 Pohjois-Pirkkalassa, joka muutettiin seuraavana vuonna Nokian kauppalaksi ja kasvoi sitemmin Nokian Kaupungiksi. Lauri kasvoi keskellä sotien ja muutosten aikaa. Hänen äitinsä, Ester Lepola, oli yksi Siunaukselan lastenkodin ensimmäisistä asukkaista, ja isä Väinö Lepola toimi samaisen lastenkodin saarnaajana, kiertäen Suomea keräten varoja kodille.

Laurin nuoruusvuodet olivat täynnä tekemisen intoa ja itsenäistymistä. Hän muutti pois kotoa 16-vuotiaana ja aloitti työt Valmetilla Linnavuoressa. Pian Lauri löysi ensimmäisen vaimonsa ja perhe muutti Tampereelle töihin Tampellaan ja myöhemmin Helsinkiin, jossa Lauri työskenteli Vendelin & Knuuttila Oy koneistamon huoltopäällikkönä, sekä Auramolla työnjohtajana. Maailma ja Suomi oli tuolloin erilainen, ja alkoholi oli olennainen osa yrityskulttuuria, mikä vaikutti myös Laurin elämään.

Laurin ensimmäinen avioliitto päättyi ja 1970-luvun alussa hän avioitui toisen kerran. He muuttivat Tampereelle ja saivat yhden lapsen. Ystävän kuolema alkoholin aiheuttamassa onnettomuudessa muutti Laurin elämän suunnan, ja hän lopetti alkoholin käytön liittyen AA-kerhoon aktiivisesti.

1970-luvun lopulla Lauri löysi kolmannen vaimonsa, Kaijan. 1980-luvun puolivälissä he saivat yhteisen lapsen. He rakensivat talon Tampereelle ja Lauri perusti autoliikkeen, autohuoltamon, sekä bensa-aseman. Vaikka 1990-luvun lama vei heiltä kaiken, Lauri sai perheensä pois velkojen alta vuosien oikeustaisteluiden jälkeen.

Vuonna 1996 perhe muutti Nokialle, eli Laurin autokauppojen ja Kaijan taidemaalausten turvin. 2000-luvulla Laurin eläkkeelle jäätyä hänen mielenkiintonsa kohdistui valtakunnallisiin asioihin ja eläkeläisten asemaan.

Hän taisteli ”Eläkeläiset Kansan Asialla” puolueen käyntiin, joka myöhemmin nimettiin ”Seniori puolueeksi”, ja johti sen Pirkanmaan osastoa, ja yhden ehdokkaista Pirkanmaan ääniharavaksi. Vaalijärjestelmän epäoikeuden mukaisuuden seurauksena tämä ei kuitenkaan riittänyt Eduskunta paikkaan.

Lauri aloitti kirjoittamisen kotiseudustaan ”Kylä nimeltä Korvola” kirjalla. Tätä kirjaa kirjoittaessa Laurille alkoi avautumaan 1918 kansalaissodasta vaietut asiat, niin oman sukunsa kuin myös paikkakunnalla muutenkin. Tästä alkoi Laurin sotahistorian tutkiminen. Hän kirjoitti ensin Nokian paikallishistoriasta 1918 kansalaissodan aikana kirjan ”Verinen Siuro” ja seuraavaksi Tampereelta ”Verinen Tampere” joka herätti erittäin paljon keskustelua paikallismediassa. Tämän jälkeen Lauri jatkoi vielä 4 kirjaa, ja harkitsi vielä kirjoittavansa yhden vielä viime päiviinsä asti.

Lauri oli aktiivinen esitelmöitsijä eläkeläispolitiikasta ja sotahistoriasta. Hän osallistui usein kirjamessuille ja piti esitelmiä Siunaukselan lastenkodin historiasta, joka oli hänelle erityisen tärkeä. Laurin elämä oli monivaiheinen ja täynnä intohimoa kotiseutua, perhettä ja yhteiskuntaa kohtaan.

Syövän väsyttämänä, Lauri nukkui rauhassa pois 22.6.2024.

Tämä sivusto tullaan pitämään avoinna hänen muistolleen.