Kategoriat
Artikkelit

Lama, Pankit ja Oikeuslaitos oli Yrittäjän tuho

Viime laman aikana pankkimiehet Koivisto ja Holkeri yrittivät pelastaa pankit, jopa Perustuslakimme vastaisesti, niin että velallisella ei olut minkäänlaista oikeusturvaa pankkeja vastaan, eikä ole vielä tänä päivänäkään. Vielä aivan äskettäin Tampereen Käräjäoikeus teki päätöksen, velallista kuulematta, kantajan hyväksi vanhaa pankkivelkaa käsiteltäessä, vaikka oli samana päivänä myöntänyt vastaajalle lisäaikaa vastineen antamiseen.

Eriarvoisuus oikeudessa alkoi siitä kun Presidentti Mauno Koivisto hermostui Korkeimman Oikeuden päätöksestä 03.04.1992 jossa oikeus ratkaisi erään korkoriidan asiakkaan eduksi ja pankin tappioksi. Presidentti Koivisto järjesti useita ns. oikeuspoliittisia seminaareja joissa hän korosti sitä, ettei pankit saa hävitä oikeusjuttuja asiakastaan vastaan. Esimerkiksi 06.05.1992 presidentinlinnassa pidettyyn tilaisuuteen oli kutsuttu yli kolmekymmentä tuomaria ja oikeustieteen professoria ja neljä korkeimman oikeuden jäsentä. Puheenjohtajana tässä tilaisuudessa toimi KKO:n presidentti Olavi Heinonen.

Jokainen tämän kokouksen osanottajista tiesi,
että kokous oli perustuslain vastainen.

Perustuslain mukaan tuomiovallan tulee toimia itsenäisesti eikä siihen saa kukaan ulkopuolinen vaikuttaa. Tämän jälkeen ei pankit hävinneet yhtään juttua ainakaan yhdeksänkymmentä luvulla. Yhä edelleen oikeuslaitos Suomessa pitää pankkien esityksiä ja näyttöjä paljon vahvempana kuin velallisen. Kun tutkija Kalevi Kannus pyysi Presidentti Haloselta, näiden salaiseksi julistettujen kokouspöytäkirjojen jäljennöksiä, Halonen kieltäytyi, Koiviston pyynnöstä. Näin ei ole voitu luotettavasti tutkia, vaikuttiko se ettei velallisilla ollut oikeusturvaa laman jälkeen, n. 1500:n itsemurhan tehneiden epätoivoisiin päätöksiin.

Kun nyt taas pankkeja tuetaan veronmaksajien varoin, on varmistettava velallisten oikeusturva kaikissa oloissa, On tärkeää että nyt luodaan järjestelmä jossa myös ihmisten psyykkisiä vaikeuksia hoidetaan. Tähän työhön pitäisi Hallituksen nopeasti myöntää kriisiapua. Ihminen on kuitenkin paljon tärkeämpi kuin meidät jälleen tähän kurjuuteen ajaneet pankit, ja niiden osingot.

Kategoriat
Artikkelit

Lama ja itsemurhat

Nyt kun ensimmäinen Tamperelainen autokauppias on ampunut itsensä, tämän laman aikana, toivoisin että tehtäisiin kaikki mahdollinen, ettei samanlainen kansanmurha kuin viime lamanaikana toistu, silloin n. 1400 ihmistä ajettiin sellaiseen tilaan, että he katsoivat parhaaksi tappaa itsensä. (Tilastokeskuksen mukainen laman aikainen itsemurhien lisääntyminen) Koska itsemurhat tapahtuivat usean vuoden aikana, yksitellen, joka puolella maata, se oli helppo pitää salassa pitkään, eikä siitä vieläkään juuri julkisesti puhuta. Vaikka ihmishenkiä menetettiin kymmenen kertaa enemmän kun Suomalaisia menehtyi tsunami katastrofissa, ei leskille eikä orvoille järjestelty minkäänlaisia keräyksiä. Piispat eivät lohdutelleet omaisia, Papit suhtautuivat nuivasti hautajaisiin ja näitä vainajia yhteiskunnan taholta halveksittiin. Mitä teki Mielenterveys seura? Ei yhtään mitään.

Kun Suomen valtio vapautti Markan säännöstelystä, alkoivat pankit kilvan myymään valuuttalainoja jopa aivan ilman vakuuksia, sillä seurauksella että Suomeen saatiin samanlainen tilanne pankeille kun mistä nyt tämä lama Amerikassa alkoi.

Kun valtio päätti ottaa v.90 laman aikana pankkien tappiot omalle vastuulleen pankit pyrkivät irtisanomaan mahdollisimman paljon lainoja, saadakseen niistä heti korvauksen valtiolta, näin välttäen mahdollisia luottotappioita. Hyvin usein irtisanomisen syynä käytettiin riittämätöntä omavastuuta, koska lama oli pienentänyt vakuusarvoja. Taikka lainat irtisanottiin ilman mitään syytä. Näin ajettiin tuhansia pieni ja keskisuuria yrityksiä konkurssiin. Vaikka valtio maksoi pankkitukena nämä lainat pankeille, ei se kuitenkaan poistanut niitä velallisilta, vaan yrittäjät menettivät yhtiöidensä lisäksi myös muun omaisuutensa, koska pienyrittäjä melkein poikkeuksetta myös takasi lainojaan. Usein kuulee kerrottavan miten pankinjohtajat myivät tätä omaisuutta pilkkahintaan sukulaisilleen ja tuttavilleen. Valtavat korot ja muut kulut moninkertaistivat velat niin että prosessin päätyttyä velka oli usein vielä alkuperäistä suurempi.

Surkuhupaisaa tässä asiassa oli että pankit irtisanoivat lainoja etupäässä sellaisilta yhtiöiltä joilla oli varallisuutta ja joista ne voivat periä saatavansa moninkertaisesti. Konkurssiin haettiin yhtiöitä joilla olisi ollut täysi mahdollisuus selviytyä lamasta jos valtio ei olisi tehnyt älytöntä pankkien tukipäätöstään.

Itsemurhien suurin syy oli kuitenkin se, ettei pankkien ryöstöjen uhreilla ollut mahdollisuutta puolustaa itseään oikeudessa.

Kun Tampereen alue säästöpankki oli hävinnyt yksipuolisen koronnosto-oikeudenkäynnin laman alkupuolella, kutsui Presidentti Mauno Koivisto maan korkeimmat oikeusviranomaiset ns. Oikeuspoliittisiin seminaareihin joiden tuloksena oli, etteivät pankit hävinneet yhtään oikeusjuttua koko yhdeksänkymmentäluvulla, eikä yksikään asianajaja ainakaan Tampereella lähtenyt pankkeja vastaan käräjöimään.

Kun tutkijat pyysivät Presidentti Haloselta näiden kokouksien, salaisiksi julistettuja pöytäkirjoja nähtäväkseen, Halonen kieltäytyi, ilmoittamalla että Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä asiakirjat pidetään edelleen salaisina.

Useimmat yrittäjät tunsivat kärsineensä vääryyttä, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta hakea oikeutta koska Presidentti Koivisto oli heiltä sen mahdollisuuden perustuslain vastaisesti vienyt ja yrittäjät usein katkeroituivat eivätkä halunneet elää, vaan tappoivat itsensä.

Kategoriat
Artikkelit

Eläkekassojen tuho

Eläkekassavarat ovat pudonneet ainakin 40 miljardia euroa, tämän laman aikana. Tappiot jäävät veronmaksajien maksettavaksi.Ns. Sosiaalitupolla koitetaan pelastaa eläkkeiden maksukyky. Tapahtunut katastrofi koitetaan salata veronmaksajilta.. Ainoaksi keinoksi Eläkekassojen pelastamiseksi Hallitus totesi työnantajan eläkevakuutusmaksun noston. Kun työnantajajärjestöt eivät muuten tätä hyväksyneet, annettiin heille, vastalahjaksi kelamaksun poisto.

Kelamaksun poisto rahoitetaan nyt velkarahalla ja sen maksamme, me veronmaksajat. Tulevaisuudessa maksu siirretään perittäväksi välillisillä veroilla. silloin sitä maksaa loppuikänsä sellaisetkin köyhät jotka eivät normaalia valtionveroa joudu maksamaan.

Vakuutusyhtiöt vannoivat silloin pystyvänsä
sijoittamaan varat turvallisesti.

Kun aikanaan työeläkekassojen hoito annettiin yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidettavaksi, oli suurimpana perusteena se että yksityinen yritys hallitsee paremmin sijoitustoiminnan kun valtio. Nyt karvas totuus on paljastumassa, Eläkejärjestelmämme on mielestäni tuhon oma jos kassoja ei heti palauteta takaisin valtion haltuun.

Kysymyksessä ei ole pelkästään nyt eläkkeellä olevien,
vaan myös kaikkien työtätekevien tulevista eläkkeistä.

Kun Sauli Niinistö oli vaalikiertueella, Tampereella Aleksanterin kirkossa kysyin Häneltä eläkekassojen turvallisuudesta. Niinistö ei pitänyt nykyistä järjestelmää varmana ja sanoi olleensa alunperinkin kassojen yksityisille siirtoa vastaan. Olisi jo silloin pitänyt kuunnella Niinistöä.

Me olemme vuosikausia elättäneet valtavaa laumaa Johtajia miljoonien vuosituloilla. On kelohuviloita lapissa, lomanvietto paikkoja etelässä, loistoautoja ja huvipursia. Johtajilla on ollut millä mällätä, eläkeläisten rahoilla. Vieraita on lapissakin kestitty, aina Presidenttiä myöten.

Eläkevakuutusyhtiöitä ja niiden Johtoa on vaikea syrjäyttää,
mutta nyt on pakko, jos aiotaan säilyttää eläkkeemme.

Työeläkevakuutusyhtiö