Nuijasodasta kulkee monenlaista tarinaa, tämä sota jäi myös vahvasti Korvolalaisten muistiin. Pöllövaaran rannassa oli silloin virran ylityspaikka. Korvolan rannanpuolella oli saareke, tai eräänlainen mätäs, joka ylettyi melkein vastarannalle saakka. Kun jäljellä olevan salmen ylitse oli vielä rakennettu kalatokkeet, voitiin virta tästä ylittää kesälläkin lähes kuivin jaloin. (Tästä ylimenopaikasta myös Jalmari Sauli kirjoittaa nuijasodan aikaan sijoitetussa historiallisessa romaanissaan ”Nuori Kijl”) Nokialta pakoon lähteneet nuijamiehet tunsivat varmastikin tämän paikan ja sen että talvitie kulki siitä nykyistä Poronkorventietä jatkuen Tappurijärvien välistä Pinsiöön ja sieltä Pohjanmaalle. Osa pakoon lähteneistä käytti tätä reittiä. Takaa ajajat tulivat myös osittain virran pohjoispuolta, tarkoituksena estää pääsy pohjanmaalle. Kun sotilaat tulivat Korvolaan, nousi nuijamiehiä juuri rannasta, joutuivat kiinni ja hirtettiin läheisellä kalliolla, joka vieläkin tunnetaan Hirsikalliona. Hirsikallio sijaitsee Siurontien ja Poronkorventien risteyksessä.

Muistitiedossa on myös väitetty, että Korvolan Kalmaanmäki olisi nuijasodan taistelupaikka ja että sen vieressä olevalla aukiolla olisi ollut huovien leiri. Paikka oli jo varmasti aikaisemminkin tuttu, ainakin hautakalmistona ja kauppapaikkana.

Nuijasodan Nokian taistelun muistomerkki