Porin rata valmistui vuonna 1895 ja se avattiin liikenteelle  04.11.1895. Siuroon pääsi jo kyllä vuotta aikaisemmin kun radan alkupää valmistui.  Radan varteen rakennettiin kymmenen asemaa. Nokia, Siuro, Karkku, Tyrvää, Kiikka, Äetsä, Kokemäki, Peipohja, Merstola ja Nakkila.  Pysäkkejä ja seisakkeita oli Nokian ja Siuron välillä viisi. Harjuniitty, Haavisto. Jaakkola, Lukkila ja Knuutila. Näistä Haavistolla ja Jaakkolalla oli pysäkkirakennukset.

Jaakkolan postipysäkki

Rautatiehallitus ei aikonut rakentaa Korvolaan muuta kuin seisakkeen, mutta tätä eivät korvolalaiset hyväksyneet vaan rakensivat pysäkin itse, talkoilla. Pysäkki otettiin käyttöön 01.05.1905. Vuonna 1935 pysäkkirakennusta vielä laajennettiin. Pysäkin nimeksi kyläläiset tarjosivat Korvolaa. Kiusallaan Rautatiehallitus ei tätäkään hyväksynyt, vaan keksi syyksi, että se muka muistuttaa liiaksi Kouvolaa. Pysäkin nimeksi tulikin sitten Jaakkola, suurimman talon mukaan. Pysäkin nimestä johtuen alettiin koko kylää usein nimittämään Jaakkolaksi.

Jaakkolan pysäkki oli kaksiosainen. Odotushuone oli Nokian puoleisessa päässä ja sen kahta seinustaa kiersi puiset laatikot joissa säilytettiin polttopuita ja jotka toimivat istuinpenkkeinä junaa odottaville. Ovikulmassa, sisään mennessä oikealla oli valurautainen kamina. Siuron puoleisessa päässä oli toimistohuone, välissä ovi ja asiointiluukku. Ovi oli kuitenkin yleensä aina auki ja asiointi tapahtui sen kautta. Pysäkillä myytiin matkalippuja ja jaettiin kylän posti. Postijunan tultua posti jaettiin niin että pysäkinhoitaja huusi vastaanottajaa nimeltä jos postia oli tullut ja jokainen sai omansa, jos joku ei ollut paikalla voi toinen luvata postin viedä. Postin voi hakea myös aina pysäkin auki ollessa. Lähtevä posti annettiin virkailijalle. Jaakkolan pysäkillä oli myös oma postileima.

Pysäkkilaiturin Nokian puoleisessa päässä oli puinen tavaralaituri. Lähes kaikista kylän maataloista tuotiin maitotonkat hevosella laiturille josta ne lastattiin valkoisiin maitovaunuihin, Tampereelle Valion meijeriin vietäväksi. Eipä sieltä juuri muuta tavaraa junaan laitettukaan maidon lisäksi kun joskus polkupyöriä.

Kylän nuorisolla oli tapana kokoontua pysäkillä. Sanottiin että ”mennään junille” Nähtiin muita ja tehtiin kaikenlaisia koiruuksia mitä nuorison pitää tehdä sukupolvesta sukupolveen.

Juna saapumassa pysäkille

Jaakkolan pysäkki muutettiin miehittämättömäksi seisakkeeksi 1954 ja henkilöliikenne lopetettiin 1978. Jaakkola pp. oli Korvolan postiosoitteena,  kunnes postinumerot otettiin käyttöön  70 luvun alussa, jolloin osoitteeksi tuli 37140 Jaakkola. Jaakkolan nimi postiosoitteena häipyi kokonaan kun posti siirtyi Korvolasta Korhosen kaupasta Harjuniittyyn, Nokian K- rauta Raisamon tiloihin ja osoitteeksi vaihtui 37140 Nokia, tämä postiosoite on voimassa edelleen.

Pysäkki

Pysäkki varrella radan
pieni koppi vaan
kaksiosainen koppi
konttoripuoli ja odotuspuoli
Elikä lipunmyynti ja
puoli missä matkustavaiset odottavat junaa
paikallisjunaa- eihän tänne muut,
liian pieni paikka.
Istuin odotuspuolen laatikon kannella
joka on yhdistetty puulaatikko ja
istuinpenkki odottavaisille
Kamina hohkasi lämpöään
paukahteli ja humisi omia olojaan
puita syli täynnä.
Pysäkin vartija—lipun myyjä
ratamies-ties mitä
lyhyt tanakka, naama punakkakuin paljon ois ulkona ollut
ja olikin. Sillä hän oli valtiolla
ratamiehenä topparoikassa.
Tuurasi nyt muijaansa.
Istui toimiston puolella
rillit pitkällä nenänpäässä
viilaten sahaansa.
Krhom… Kakaisi välillä kurkkuaan.
Ei siinä mitään puhuttu.
-Ei tarvinnut
Oli rauhallinen talvi ilta
varrottiin junaa.
Paikallisjunaa
Ehkä joku tuli töistä
tai kaupungista ostokassineen.
Kamiina humisi- viila puri sahaa.
istuin ja katselin.—Mietin.
Rauhallista—Ei kiirettä.
Vain rauhallista odotusta.

Uljas Luutikivi

Ratavartija

Samaan aikaan kun Porin rata valmistui, tehtiin Tampereen ja Porin välille kolmekymmentä ratavartijan asuntoa, vahtitupineen, kaivoineen ja ulkorakennuksineen.  Sellainen tehtiin myös Korvolaan. Runokirjassaan ” VR: rää Kintaat käressä ” Uljas Luutikivi muistelee aikaa kun Hän oli Korvolassa.

Oli varrella radan koivikkomaa.
Oli rautatien asunto paikallaan
kun punainen tupa ja perunamaa.
Siinä asusti perhe
vuokralla vaan.
Ratavartija.
Lähellä oli työmaa.
Tuo pitkä ja kapea leipä.
Ja aivan perällä pihamaan
ulkorakennus siinä oll paikallaan.
Punaiseks maalattu.
tosiaan!
Oli päädyssä huusi
ja liiteri
ja alla tuon katon päreisen
ol sauna ja pieni eteinen.
Sekä ulkona vallan
liekassa juuri
oli pässi, tai lammas
vai lieneekö uuhi?
Tuossa varrella radan
laudoista koppi.
Ratavartijan hatara
työmaa soppi.
Oli lekaa ja naulaa
kankea—rautaa
ja punainen resiina.
ja naulassa roikkuen kintaat.
Oli tärkeä virka.
Oli päivä tai yö,
kun kuntoa katsoi
tuon kiskojen vyön.
Hän mittasi paanaa
tutki ja katsoi.
Ei kiskoa poikki.
monen hengen se maksoi
ja topparoikassa
pöllejä vaihtoi.
Ratavartijan mökki
-tuo punainen.
Peräkanaa saunahan kulkien
ja lammas se liekassa huusi.
Oli lauantai ilta
kello jo kuusi.

Uljas Luutikivi
Entinen ratavartijan asunto Korvolassa