Kategoriat
Artikkelit

Eläkekassojen tuho

Eläkekassavarat ovat pudonneet ainakin 40 miljardia euroa, tämän laman aikana. Tappiot jäävät veronmaksajien maksettavaksi.Ns. Sosiaalitupolla koitetaan pelastaa eläkkeiden maksukyky. Tapahtunut katastrofi koitetaan salata veronmaksajilta.. Ainoaksi keinoksi Eläkekassojen pelastamiseksi Hallitus totesi työnantajan eläkevakuutusmaksun noston. Kun työnantajajärjestöt eivät muuten tätä hyväksyneet, annettiin heille, vastalahjaksi kelamaksun poisto.

Kelamaksun poisto rahoitetaan nyt velkarahalla ja sen maksamme, me veronmaksajat. Tulevaisuudessa maksu siirretään perittäväksi välillisillä veroilla. silloin sitä maksaa loppuikänsä sellaisetkin köyhät jotka eivät normaalia valtionveroa joudu maksamaan.

Vakuutusyhtiöt vannoivat silloin pystyvänsä
sijoittamaan varat turvallisesti.

Kun aikanaan työeläkekassojen hoito annettiin yksityisten vakuutusyhtiöiden hoidettavaksi, oli suurimpana perusteena se että yksityinen yritys hallitsee paremmin sijoitustoiminnan kun valtio. Nyt karvas totuus on paljastumassa, Eläkejärjestelmämme on mielestäni tuhon oma jos kassoja ei heti palauteta takaisin valtion haltuun.

Kysymyksessä ei ole pelkästään nyt eläkkeellä olevien,
vaan myös kaikkien työtätekevien tulevista eläkkeistä.

Kun Sauli Niinistö oli vaalikiertueella, Tampereella Aleksanterin kirkossa kysyin Häneltä eläkekassojen turvallisuudesta. Niinistö ei pitänyt nykyistä järjestelmää varmana ja sanoi olleensa alunperinkin kassojen yksityisille siirtoa vastaan. Olisi jo silloin pitänyt kuunnella Niinistöä.

Me olemme vuosikausia elättäneet valtavaa laumaa Johtajia miljoonien vuosituloilla. On kelohuviloita lapissa, lomanvietto paikkoja etelässä, loistoautoja ja huvipursia. Johtajilla on ollut millä mällätä, eläkeläisten rahoilla. Vieraita on lapissakin kestitty, aina Presidenttiä myöten.

Eläkevakuutusyhtiöitä ja niiden Johtoa on vaikea syrjäyttää,
mutta nyt on pakko, jos aiotaan säilyttää eläkkeemme.

Työeläkevakuutusyhtiö

Kategoriat
Artikkelit

Uusi vanhainkoti edellytys Nokiareenalle

Nokiareena - Kuva: Jarmo Seppä
Nokiareena - Kuva: Jarmo Seppä

Tiistaina 9.9.08 oli Nokiareenan rakentamisesta tiedotustilaisuus. Mielestäni tilaisuudessa kävi ilmi ainakin kaksi asiaa jotka edelleen ovat ratkaisematta. Ne ovat liikenne- ja pysäköinti järjestelyt ja meluhaitat, eritoten Vihnuskodin asukkaille.

Liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä voidaan ratkaisevasti parantaa siten, että myydään Nokiareenalle koko Vihnuskodin tontti. Silloin myös meluhaitta näiltä osin poistuisi. Samalla Nokiareena voisi laajentaa toimintaansa myös soutuun ja melontaan, jotka olivat yleisurheiluakin tuloksellisemmat olympialaisissa. Vihnusjärvi antaa siihen mainiot mahdollisuudet. Myös Nokiareenaan suunnitellut putkiasennukset Vihnusjärveen voitaisiin tehdä estottomasti.

Nykyinen Vihnuskoti on tavattoman epäkäytännöllinen, monine erillisine rakennuksineen ja hoito näissä tulee tavattoman kalliiksi. Talot ovat pääosiltaan rapistuneita ja osittain homeisia, joten niitä tulisi joka tapauksessa pikaisesti uusia. Paha rinne on ollut myös esteenä vanhuksien ulkoiluttamisella.

Rakennetaan kokonaan uusi Seniorikylä Sahanrantaan. Tänne voitaisiin tehdä yhtenäinen rakennus vanhainhoitoon ja rakentaa vaikka kahdeksan kerroksisia senioritaloja, joiden asukkaat voisivat käyttää alueelle tulevia palveluja. Ympärille rakennettaisiin viihtyisä puisto jolla vanhukset voisivat ulkoilla ja heitä voitaisiin ulkoiluttaa. Tasainen maasto ja hienot koskimaisemat antavat tähän mitä parhaat mahdollisuudet.

Vaikeutena ovat Sahanrannan maaston epäpuhtaudet, mutta ne täytyy joka tapauksessa hoitaa lähiaikoina kuntoon, joten tämä työ olisi helpointa hoitaa tässä yhteydessä.

Tällä järjestelyllä saamme Nokian mainettakin jälleen nostettua, olisihan meillä Pohjoismaiden paras urheilukeskus ja maailman paras vanhustenhoito Nokialla, jos vain haluamme.

Kategoriat
Artikkelit

Hoitajien palkankorotusten on nyt näyttävä myös vanhustenhoidossa

Sairaanhoitajat saivat palkkatasonsa kuntoon, hyvä niin. Palkkaneuvotteluissa kävi ilmi, että heitä on riittävästi. Nyt on siis tehtävä myös työtä, hyvän palkan eteen. Vanhusten laitoshoidossa on todettu, että puolet hoidettavista näkee nälkää, tämä on ensimmäiseksi korjattava asia. Tärkein asia vanhustenhoidossa on kunnollisen ja riittävän ravinnon saanti, siis ruokailun aikana koko henkilökunta osastonhoitajia, ylihoitajia, siivoajia ja saunottajia myöten syöttämään niitä vanhuksia jotka eivät siihen itse pysty. Minkäänlainen koulutus ei poista sitä taitoa, etteikö lusikka pysy kädessä. Ruokailun jälkeen jokainen kyllä ehtii tekemään muita omia töitänsä.

Ruoka tulee tarjota lämpimänä ja sen tulee olla maukasta. Ei ole mitään mieltä vähennellä suolaa ja muita mausteita vanhoilta ihmisiltä joiden makuaisti on jo muutenkin heikentynyt. Eivät he näihin kuole, vaan riittävän ravinnon puutteeseen. Usein näyttävät tekohampaat häviävän laitoksissa vanhuksien suusta, eivätkä koskaan tule takaisin. Väljät tai muuten sopimattomat hampaat on korjattava. Omat hampaat on pidettävä kunnossa, niin kuin muillakin ihmisillä. Jokaisella vanhuksella on oikeus hampaisiin, sosiaalityöntekijät hoitavat rahoituksen tarvittaessa.

Enää ei saa laitoksissa näkyä vanhoja ihmisiä hampaattomana
yrittämässä puputtaa jäähtynyttä mössöä suuhunsa.

Ainakin jokaisen peti potilaan ruokailuista on pidettävä kirjaa. Jos vanhus ei saa riittävästi ravintoa normaaliruokailussa, on ravinnon saantiin kiinnitettävä muuta erityishuomiota. Osastohoitajat ovat vastuussa siitä, ettei osittaiseksikaan kuolinsyyksi voida todeta ravinnonpuutetta, kuten nyt valitettavasti on usein asianlaita.

Psyyke ja unilääkkeitä käytetään vanhustenhoitolaitoksissa Suomessa kaksinkertainen määrä muihin pohjoismaihin verrattuna. Ei voi välttyä siitä olettamuksesta, että niitä käytetään hoitajien työn helpottamiseksi ja ehkä myös rangaistuksena hoitajien mielestä huonosti käyttäytyville tai muuten hankalille potilaille.

Kun vanha ihminen saa hoitolaitoksessa esimerkiksi sydänkohtauksen yöllä, hoitajat soittavat päivystävälle lääkärille, joka on usein juuri valmistunut, tai vasta valmistumassa oleva lääkäri, joka opintoveloissaan mielellään tekee päivystyksiä, joita vanhemmat lääkärit eivät edes halua tehdä. Valitettavan usein on vastauksena jokin pilleri tai kehotus katsella aamuun. Laitoksissa vanhuksia ei elvytetä, kuten kotihoidossa, jossa sydänkohtauksen saanut kuljetetaan ambulanssilla viivyttelemättä asialliseen hoitoon.

Onko tähän vanhuksien järjettömään lääkitykseen ja puutteelliseen hoitoon syynä geriatrisen hoitotaidon puute tai lääkärien ja hoitajien välinpitämättömyys, on näihin nyt tultava muutos. Lääkärien ja hoitajien palkat ovat nyt kunnossa, me haluamme ne mielellämme maksaa, mutta me veronmaksajat vaadimme nyt laatua ja vastuullisuutta omaistemme laitoshoitoon, niin että se saadaan vähintäänkin muiden pohjoismaiden tasolle.

Kategoriat
Artikkelit

Eläkerahastot

Eläkerahastojen suuruus

Suomen eläkerahastoissa on nyt n.109 miljardia euroa. Se on valtava summa, lähes kolme kertaa valtion koko budjetti, ja yhtäsuuri kun koko EU:n budjetti. Sampopankki myytiin 4 miljardilla eurolla tanskalaisille. Eläkeläiset pystyisivät ostamaan rahoillaan 27 kpl Sampopankkeja. Rahaa on niin paljon, että suurena vaikeutena on saada ne sijoitettua johonkin. Kassat kasvaa koko ajan. Neljä vuotta sitten kirjoitin lehteen suurista kassavaroista, ne olivat silloin 86 miljardia euroa.

Eläkerahastojen turvallisuus

Eläkerahastoja valvoo Vakuutusvalvontavirasto. Virastossa on henkilökuntaa vain murto-osa verrattavissa valtiontilintarkastajiin vaikka valvottavaa on paljon enemmän.

Eläkevakuutusyhtiö Kansan konkurssi

Vuonna 1996 teki Eläkevakuutusyhtiö Kansa konkurssin. Konkurssissa menetettiin eläkerahoja vähintään 20 miljardia euroa. Joidenkin arvioiden mukaa, jopa 40 miljardia euroa. Tavallisen kansalaisen on mahdotonta saada tästä konkurssista oikeastaan minkäälaista tieoa. Tätä konkurssia on maksettu korotettuina vakuutusmaksuina näihin päiviin asti.

Miten eläkevakuutusyhtiö voi tehdä konkurssin ? Ei millään rehellisellä tavalla. Työntekijän ja työnantajan maksut ovat lakisääteisiä ja mitoitettu 10% yli kaikkien yhtiön suorittamien maksujen ja kulujen. Missä oli vakuutustarkastus? Miten oli mahdollista, että ketään ei asetettu syytteeseen? Mihin rahat menivät, niillähän piti maksaa eläkkeitä?

Kuka maksaa konkurssin?

Eläkeläisiltä poistettiin kansaneläke. Eläkkeitä pienennettiin ns. puoliväliindeksillä, ja eläkemaksuja korotettiin. Nimi oli enne: kansa maksoi Kansan konkurssin, ja maksaa yhä edelleen. Eläkeläisille selitettiin: Eläkkeet ovat turvassa, ei ole syytä huoleen, toiset vakuutusyhtiöt maksavat Kansan konkurssin… Ja  paskat, me eläkeläiset maksamme joka sentin.

Eläkekassojen tuhlaaminen

Eläkevakuutusyhtiöt työllistävät nimellisesti kymmeniä kansanedustajia. Tarjoilevat heille lomia Lapin kelohotelleissaan, matkoja, juhlia, kokouspalkkioita jne. loputtomasti, ja me eläkeläiset maksamme kaiken nöyrästi.

Nyt eläkkeelle jäävän eläkevakuutusjohtajan Kari Puron tulot olivat päälle miljoonan euron vuodessa. Tälläisiä johtajia on vakuutusyhtiöissä kymmenittäin. Puron vuositulo vastaa 1500 pikkueläkkeen saajan vuosituloja yhteensä. Puron tulot nousivat yhtenä vuotena 250.000 euroa vuodessa tasokorotusta, kun pienimmät eläkkeet nousivat 60 euroa tasokorotusta 12 vuoden aikana. Samasta pussista jotkut ”kauhalla klappaa ja toiset lusikalla klippaa”.