Lama ja itsemurhat

Nyt kun ensimmäinen Tamperelainen autokauppias on ampunut itsensä, tämän laman aikana, toivoisin että tehtäisiin kaikki mahdollinen, ettei samanlainen kansanmurha kuin viime lamanaikana toistu, silloin n. 1400 ihmistä ajettiin sellaiseen tilaan, että he katsoivat parhaaksi tappaa itsensä. (Tilastokeskuksen mukainen laman aikainen itsemurhien lisääntyminen) Koska itsemurhat tapahtuivat usean vuoden aikana, yksitellen, joka puolella maata, se oli helppo pitää salassa pitkään, eikä siitä vieläkään juuri julkisesti puhuta. Vaikka ihmishenkiä menetettiin kymmenen kertaa enemmän kun Suomalaisia menehtyi tsunami katastrofissa, ei leskille eikä orvoille järjestelty minkäänlaisia keräyksiä. Piispat eivät lohdutelleet omaisia, Papit suhtautuivat nuivasti hautajaisiin ja näitä vainajia yhteiskunnan taholta halveksittiin. Mitä teki Mielenterveys seura? Ei yhtään mitään.

Kun Suomen valtio vapautti Markan säännöstelystä, alkoivat pankit kilvan myymään valuuttalainoja jopa aivan ilman vakuuksia, sillä seurauksella että Suomeen saatiin samanlainen tilanne pankeille kun mistä nyt tämä lama Amerikassa alkoi.

Kun valtio päätti ottaa v.90 laman aikana pankkien tappiot omalle vastuulleen pankit pyrkivät irtisanomaan mahdollisimman paljon lainoja, saadakseen niistä heti korvauksen valtiolta, näin välttäen mahdollisia luottotappioita. Hyvin usein irtisanomisen syynä käytettiin riittämätöntä omavastuuta, koska lama oli pienentänyt vakuusarvoja. Taikka lainat irtisanottiin ilman mitään syytä. Näin ajettiin tuhansia pieni ja keskisuuria yrityksiä konkurssiin. Vaikka valtio maksoi pankkitukena nämä lainat pankeille, ei se kuitenkaan poistanut niitä velallisilta, vaan yrittäjät menettivät yhtiöidensä lisäksi myös muun omaisuutensa, koska pienyrittäjä melkein poikkeuksetta myös takasi lainojaan. Usein kuulee kerrottavan miten pankinjohtajat myivät tätä omaisuutta pilkkahintaan sukulaisilleen ja tuttavilleen. Valtavat korot ja muut kulut moninkertaistivat velat niin että prosessin päätyttyä velka oli usein vielä alkuperäistä suurempi.

Surkuhupaisaa tässä asiassa oli että pankit irtisanoivat lainoja etupäässä sellaisilta yhtiöiltä joilla oli varallisuutta ja joista ne voivat periä saatavansa moninkertaisesti. Konkurssiin haettiin yhtiöitä joilla olisi ollut täysi mahdollisuus selviytyä lamasta jos valtio ei olisi tehnyt älytöntä pankkien tukipäätöstään.

Itsemurhien suurin syy oli kuitenkin se, ettei pankkien ryöstöjen uhreilla ollut mahdollisuutta puolustaa itseään oikeudessa.

Kun Tampereen alue säästöpankki oli hävinnyt yksipuolisen koronnosto-oikeudenkäynnin laman alkupuolella, kutsui Presidentti Mauno Koivisto maan korkeimmat oikeusviranomaiset ns. Oikeuspoliittisiin seminaareihin joiden tuloksena oli, etteivät pankit hävinneet yhtään oikeusjuttua koko yhdeksänkymmentäluvulla, eikä yksikään asianajaja ainakaan Tampereella lähtenyt pankkeja vastaan käräjöimään.

Kun tutkijat pyysivät Presidentti Haloselta näiden kokouksien, salaisiksi julistettuja pöytäkirjoja nähtäväkseen, Halonen kieltäytyi, ilmoittamalla että Presidentti Mauno Koiviston pyynnöstä asiakirjat pidetään edelleen salaisina.

Useimmat yrittäjät tunsivat kärsineensä vääryyttä, mutta heillä ei ollut mahdollisuutta hakea oikeutta koska Presidentti Koivisto oli heiltä sen mahdollisuuden perustuslain vastaisesti vienyt ja yrittäjät usein katkeroituivat eivätkä halunneet elää, vaan tappoivat itsensä.

Vastaa