Hoitajien palkankorotusten on nyt näyttävä myös vanhustenhoidossa

Sairaanhoitajat saivat palkkatasonsa kuntoon, hyvä niin. Palkkaneuvotteluissa kävi ilmi, että heitä on riittävästi. Nyt on siis tehtävä myös työtä, hyvän palkan eteen. Vanhusten laitoshoidossa on todettu, että puolet hoidettavista näkee nälkää, tämä on ensimmäiseksi korjattava asia. Tärkein asia vanhustenhoidossa on kunnollisen ja riittävän ravinnon saanti, siis ruokailun aikana koko henkilökunta osastonhoitajia, ylihoitajia, siivoajia ja saunottajia myöten syöttämään niitä vanhuksia jotka eivät siihen itse pysty. Minkäänlainen koulutus ei poista sitä taitoa, etteikö lusikka pysy kädessä. Ruokailun jälkeen jokainen kyllä ehtii tekemään muita omia töitänsä.

Ruoka tulee tarjota lämpimänä ja sen tulee olla maukasta. Ei ole mitään mieltä vähennellä suolaa ja muita mausteita vanhoilta ihmisiltä joiden makuaisti on jo muutenkin heikentynyt. Eivät he näihin kuole, vaan riittävän ravinnon puutteeseen. Usein näyttävät tekohampaat häviävän laitoksissa vanhuksien suusta, eivätkä koskaan tule takaisin. Väljät tai muuten sopimattomat hampaat on korjattava. Omat hampaat on pidettävä kunnossa, niin kuin muillakin ihmisillä. Jokaisella vanhuksella on oikeus hampaisiin, sosiaalityöntekijät hoitavat rahoituksen tarvittaessa.

Enää ei saa laitoksissa näkyä vanhoja ihmisiä hampaattomana
yrittämässä puputtaa jäähtynyttä mössöä suuhunsa.

Ainakin jokaisen peti potilaan ruokailuista on pidettävä kirjaa. Jos vanhus ei saa riittävästi ravintoa normaaliruokailussa, on ravinnon saantiin kiinnitettävä muuta erityishuomiota. Osastohoitajat ovat vastuussa siitä, ettei osittaiseksikaan kuolinsyyksi voida todeta ravinnonpuutetta, kuten nyt valitettavasti on usein asianlaita.

Psyyke ja unilääkkeitä käytetään vanhustenhoitolaitoksissa Suomessa kaksinkertainen määrä muihin pohjoismaihin verrattuna. Ei voi välttyä siitä olettamuksesta, että niitä käytetään hoitajien työn helpottamiseksi ja ehkä myös rangaistuksena hoitajien mielestä huonosti käyttäytyville tai muuten hankalille potilaille.

Kun vanha ihminen saa hoitolaitoksessa esimerkiksi sydänkohtauksen yöllä, hoitajat soittavat päivystävälle lääkärille, joka on usein juuri valmistunut, tai vasta valmistumassa oleva lääkäri, joka opintoveloissaan mielellään tekee päivystyksiä, joita vanhemmat lääkärit eivät edes halua tehdä. Valitettavan usein on vastauksena jokin pilleri tai kehotus katsella aamuun. Laitoksissa vanhuksia ei elvytetä, kuten kotihoidossa, jossa sydänkohtauksen saanut kuljetetaan ambulanssilla viivyttelemättä asialliseen hoitoon.

Onko tähän vanhuksien järjettömään lääkitykseen ja puutteelliseen hoitoon syynä geriatrisen hoitotaidon puute tai lääkärien ja hoitajien välinpitämättömyys, on näihin nyt tultava muutos. Lääkärien ja hoitajien palkat ovat nyt kunnossa, me haluamme ne mielellämme maksaa, mutta me veronmaksajat vaadimme nyt laatua ja vastuullisuutta omaistemme laitoshoitoon, niin että se saadaan vähintäänkin muiden pohjoismaiden tasolle.

Vastaa